Kesä tulee mutta tuleeko minun luokseni?

Näin ensialkuun pahoittelen että en ole kirjoitellut tänne ainakaan puoleen vuoteen,Syy on varsin yksinkertainen nimittäin en ole kokenut innostusta kirjoittamista kohtaan mutta tässä tunnetilassa tahdon taltioida jotain tekstiä tänne.

Lämpimät säät tosissaan alkoivat äskettäin ja olen saanut sen myötä itseeni edes vähän psyykkistä voimaa jaksaa lähteä vaikkapa lenkille,Tosin käyn jo vähän pakostakin koska äskettäin saadun koiran takia se on pakollista tosin minua se ei haittaa juurikaan.Vaikka eletään valoisaa vuodenaikaa minkä pitäisi tuoda ihmisten mielissä esiin enemmän positiivista ajattelua, Mutta minussa se ei oikein ole tullut esiin,Viimeisen 2 kuukauden kotona istumisen saavutuksena olen alkanut pitämään itseäni enemmän mitättömämpänä ja alkanut ajattelemaan kaikesta masentuneen tavalla,2 kuukauden työttömyyden aikana olen huomannut itsessäni uusia puolia kuten sen että pelkään enemmän ulkomaailmaa kuin ennen tai sen että en enää edes halua pitää yhteyttä useimpiin ihmisiin,Eli olen alkanut karttamaan ihmisiä entistä enemmän.Kyseiset äskiset asiat joita mainitsin ovat tietenkin tunnepohjaista ajattelua ja yritän järjen mukaan jokapäivä ponnistella itseäni pois tuosta "syrjäytymisen tiestä", Koska minulla on edessä mahdollinen opiskelu syksyllä ja ehkä muutto isommalle paikkakunnalle jossa joudun vuorovaikutukseen ihmisten kanssa jatkuvasti.